Koulutusmiljardi takaisin – miksi juuri näissä vaaleissa koulutus ratkaisee!

posted in: Uncategorized | 0

Kirjoitin Uuden Suomen blogiini oheisen jutun, joka jokaisen näissä vaaleissa vielä empivän varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, 2.asteen koulutuksen (lukio, ammatillinen) ja korkeakoulujen tilanteesta huolissaan olevan olisi syytä lukea ja pohtia, miksi juuri näissä vaaleissa tulisi äänestää koulutuksen puolesta ja ehdokkaita, jotka tosissaan näistä asioita ovat jo ajaneet ja ajamassa.

 

 

Juha Sipilän johtama keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus leikkasi koulutuksesta alkutaipaleellaan yhteensä noin 900 miljoonaa euroa vuositasolla. Suurimmat leikkaukset tehtiin ammatilliseen toisen asteen koulutukseen, mutta osansa saivat myös varhaiskasvatus, peruskoulut, ammattikorkeakoulut, yliopistot, tutkimuslaitokset, Suomen Akatemia ja vapaa sivistystyö. Tämän lisäksi opintotuesta leikattiin ja yliopistojen indeksit jäädytettiin. Hallitus kyllä kompensoi tekemiään leikkauksia, mutta lopulliset leikkaukset jäivät silti Lännen Median mukaan noin 690 miljoonaan vuositasolla.[1] Kun otetaan huomioon edelliset, Kataisen hallituksen tekemät leikkaukset, koulutuksesta on leikattu viimeisten kahdeksan vuoden aikana arviolta 1,5-2 miljardia euroa.[2]

 

Koulutusleikkausten vaikutuksista osa nähdään jo nyt (suurentuneet ryhmäkoot, lähiopetuksen määrän romahdus ammatillisella 2. asteella, inkluusio ilma riittävää tukea jne.), osa vasta vuosien päästä, mikä tekee niistä lyhytnäköiselle politiikalle helpon kohteen. Leikkausten seuraukset ovat kuitenkin tuhoisia. Koulutus on julkinen investointi hyvinvoivaan, osaavaan ja toimivaan yhteiskuntaan. Siitä leikkaaminen lisää syrjäytymistä, kasvattaa eriarvoisuutta, heikentää oppimistuloksia, uuvuttaa opettajat, luo ikävää oppimisilmapiiriä, ajaa opiskelijoita taloudelliseen ahdinkoon ja harventaa kouluverkkoa. Lisäksi leikkaukset korkeakoulutuksesta heikentävät yhteiskunnan sivistystasoa sekä laskevat tutkimuksen ja opetuksen laatua ja määrää. Ammattikoulutuksen leikkaukset ovat puolestaan jo johtaneet suoranaisiin laiminlyönteihin, kun tarjolla ei ole ollut riittävästi osaavia opettajia. 1600 ammatillisen koukltuksen opettajaa on irtisanottu hallituksen toimien seurauksena.

 

Jo varhaiskasvatukseen investoiminen tuo kuusi-seitsenkertaisen hyödyn yhteiskunnalle. 0-6-vuotiaana kehittyvät muun muassa lapsen sosiaaliset taidot, itsesäätely, kognitiiviset taidot ja maailmankatsomus. Varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset ovat tutkimusten mukaan itsenäisempiä ja yhteistyötaitoisempia, keskittyvät paremmin ja suhtautuvat oppimiseen myönteisemmin. Merkittävä osa oppimisvaikeuksista ja eritystarpeista on ehkäistävissä laadukkaan varhaiskasvatuksen avulla. Vuoden 1987 ikäluokasta, eli “laman lapsista” tehty tutkimus on osoittanut karulla tavalla 1990-luvun koulutusleikkausten seuraukset. Joka neljännellä heistä oli tutkimusajankohtana tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä oli ollut mielenterveysongelmia ja joka kuudes oli vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Tämän lisäksi koulutuksen periytyminen on alkanut taas vahvistua, ja vuonna 1975 syntynyt ikäluokka on jäämässä Suomen historian koulutetuimmaksi.

 

Leikkaamisen lisäksi hallitusta on myös moitittu liian tiheästä uudistussyklistä ja eteenpäin porhaltamisesta laput silmillä. Lukion opetussuunnitelmat on avattu jälleen (lops 2021) hädin tuskin ennen kuin yksikään ikäluokka on ehtinyt edes valmistua edellisen suunnitelman (lops 2016) mukaan. Peruskoulun opetussuunnitelman uudistusta on moitittu hälyisten ja sekavien oppimisympäristöjen luomisesta, joissa tarjotaan lapsille sellaisia haasteita (es.itseohjautuvuuden korostaminen), joihin he eivät vielä ole valmiita. Tällaisissa tilanteissa perheen antama apu korostuu, ja erot vanhempien kyvyissä ja mahdollisuuksissa auttaa koulunkäynnissä johtavat eroihin lasten koulumenestyksessä.

 

Koulutus ei ole pelkkä väline. SIllä on myös itseisarvo, jota sivistykseksi kutsutaan. Sivistys on tiedettä, taidetta, elämyksiä, kulttuuria, demokratiaa – asioita, jotka tekevät ihmisen elämästä merkityksellistä ja elämisen arvoista. Tästä huolimatta hallitus on osoittanut halveksivansa asiantuntijoita ja tutkijoita ja näyttänyt samalla kansalaisille esimerkkiä sivistysvihamielisestä asenteesta. Tänä päivänä ei olekaan kovin harvinaista kuulla, että ei tee “oikeaa työtä”, jos työ ei tuota välitöntä voittoa.

 

Gandhia mukaillen voidaan todeta, että kansakunnan sivistystaso mitataan sillä, miten se kohtelee heikoimpiaan. Lisäisin tähän, että kansakunnan sivistystaso mitataan myös sillä, miten paljon se panostaa koulutukseen. Koulutusleikkaukset on peruttava seuraavalla vaalikaudella!

 

Hallituksen koulutusleikkausten jakautuminen. Kuva Lännen Media

 

 

Mika-Erik Walls

Kasvatustieteen lisensiaatti, filosofian maisteri, lukion lehtori

Oppimis- ja työhyvinvointitutkija

Espoon vasemmiston valtuustoryhmän, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen

Kansanedustajaehdokas, vasemmisto (sit.), Uusimaa

 

 

[1]https://www.forssanlehti.fi/uutiset/hallitus-leikkasi-koulutuksesta-yli-690-miljoonaa-eduskuntavaaleissa-puolueet-haluavat-jalleen-nayttaytya-koulutuksen-puolustajina-232584

[2] 1,5 miljardia perustuu Suomen Kuvalehden laskelmaan, 2 miljardia OAJ:n laskelmaan.

 

 

Koulutusmiljardi takaisin – miksi juuri näissä vaaleissa koulutus ratkaisee!